Kodin ilmanvaihto

Yksi syy lisääntyneisiin sisäilma- ja homeongelmiin on ihmisten tietämättömyys ja osaamattomuus asuntojen ilmanvaihdon käytössä ja hoidossa. Tässä kerrotaan lyhyesti ja yleistajuisesti ilmanvaihdon perusperiaatteet sekä yleisimpien ilmanvaihto-järjestelmien erityispiirteet.

Ihmisen hengitys kuluttaa ilmasta happea ja tuottaa tilalle hiilidioksidia ja kosteutta. Ajoittain asukkaat tuottavat myös muita kaasuja, pienhiukkasia ja mikrobeja. Myös asunnon materiaalit, laitteet, ruoanlaitto sekä kodeissa käytettävät kemikaalit tuottavat sisäilmaan epäpuhtauksia. Merkittäviä kosteuslähteitä ovat peseytyminen, pyykin pesu ja ruoanlaitto.

Jos ilmaa ei asunnossa vaihdeta niin sisäilma saastuu äkkiä, jopa elinkelvottomaksi. Toinen yhtä tärkeä syy rakennusten ilmanvaihtoon (IV) on kosteuden poistaminen jotta vältytään kosteusvaurioilta ja homeen kasvulta.

Ilmanvaihdon perusperiaate

Pilaantuneen ja kostean ilman täytyy poistua asunnosta joko koneellisesti tai ilmanvaihtohormien avulla. Aina kun ilmaa poistuu, tulee jostakin tilalle ns. korvausilmaa (tai tuloilmaa). Oikein toimivassa ilmanvaihdossa korvausilma on puhdasta ja raikasta ulkoilmaa, joka virtaa asuntoon juuri tätä varten tehdyistä aukoista ja/tai kanavista.

Mikäli ulkoilman sisään virtausta ei ole järjestetty niin korvausilma tulee hallitsemattomasti kaikkialta mistä se vain pääsee tulemaan: porraskäytävästä, kellarista, talon rakenteiden raoista, savupiipusta, jne. Tämä vääristä paikoista imetty ilma on usein jo asuntoon tullessaan pilaantunutta. Erityisesti pientaloissa alapohjasta imetty ilma voi hajujen ja mikrobien lisäksi tuoda asuntoon vaarallista radon-kaasua!

Yleensä kä
ytetty ilma imetään asunnosta ulos kosteiden tai “likaisten” tilojen kautta:  kylpyhuone, WC, keittiö, vaatehuone. Näissä huoneissa on poistoilmaventtiilit.

Muihin huoneisiin tuodaan ulkoa raitista ilmaa joko korvausilmaventtiileistä tai tuloilmakanavistosta. Hätäapuna ja parempana kuin ”ei-mitään” voivat olla myös ikkunoihin tarkoituksella tehdyt tiivisteaukot. Vanhoissa taloissa osa korvausilmasta voi näistä huolimatta tulla talon rakenteiden raoista, mutta koska vuotoilma (sisäänpäin) samalla kuivaa rakenteita niin tämä ei välttämättä heikennä sisäilman laatua (poikkeus: alapohjan vuodot).

Korvausilmaa ei tarvitse välttämättä suodattaa sillä ulkoilma on lähes poikkeuksetta puhtaampaa kuin sisäilma. Suodattimista voi kuitenkin olla hyötyä, etenkin allergisille ihmisille, siitepölykautena sekä erittäin pölyisillä ja saastuneilla alueilla. Toisaalta likainen suodatin pilaa sen läpi virranneen raittiin ilman eli suodattimet on pidettävä puhtaina jotta niistä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.

Asunnon alipaine

Jotta ilma vaihtuisi asunnossa tarvitaan paine-eroja. Poistokanavien “imu” tuottaa “likaisiin” huoneisiin alipaineen ja myös muualle asuntoon tätä hieman pienemmän alipaineen. Tällöin korvausilmaa virtaa ulkoa asuinhuoneisiin ja niistä edelleen "likaisiin" tiloihin ehkäisten niiden hajujen ja kosteuden leviämistä muuhun asuntoon. Tästä syystä ilman virtausta asunnon sisällä eri huoneista ei saa estää. Tämä toteutetaan yleensä jättämällä sisäovien alle vähintään 1-2 cm rako.

Poistokanavien toimivuuden voit todeta seuraavalla tavalla: laita venttiilin päälle paperiarkki. Sen tulee pysyä imun vaikutuksesta kiinni myös katossa olevassa venttiilissä koneellisen ilmanvaihdon ollessa normaaliasennossa (“kotona” tai “2”). Myös painovoimaisessa ilmanvaihdossa talouspaperiarkin tulisi talvella pysyä poistohormin säleikössä.

Tuuletusikkunan jatkuvaa auki pitoa huoneessa, jossa on poistoventtiili tulee välttää. Tällöin alipaine katoaa ja huoneen poistokanava ei ime ilmaa muusta asunnosta vaan suoraan tuosta avoimesta ikkunasta (oikosulkuvirtaus). Lyhytaikaista tuuletusta kuitenkin voi ja kannattaakin käyttää esim. kosteuden poistoon kylpyhuoneesta.

Asunnon alipaineisuus on välttämätön myös rakennuksen kosteusvaurioiden ehkäisyssä. Ylipaineisessa asunnossa lämmin ja kostea sisäilma virtaisi talon rakenteisiin kastellen ne ja luoden homeelle suotuisat kasvuolosuhteet jopa talvellakin. Selvä merkki vääristä painesuhteista on ulommaisten ikkunalasien sisäpinnan huurtuminen, joka johtuu juuri ylipaineen ikkunoiden väliin työntämästä lämpimästä ja kosteasta sisäilmasta.

Oikean alipaineen voi helposti testata: raota tyynellä ja kylmällä ilmalla asunnon ylimpänä sijaitsevaa ikkunaa (kaksikerroksisessa asunnossa yläkerrassa) ja havaitse mihin suuntaan ilma virtaa sen yläreunassa. Ilman tulee aina virrata vain ja ainoastaan sisäänpäin; jos ilma virtaa ulospäin niin rakennuksen ilmanvaihto on väärin säädetty.

Erillispoistot

Erillispoistot ovat joko koneellisia laitteita tai tulisijoja, jotka toimiessaan imevät myös ilmaa ulos asunnosta. Esim. ulos puhaltava liesituuletin, takka, keskuspölynimuri tai erillinen puhallin kylpyhuoneen kosteuden poistossa.

Myös nämä erillispoistot tarvitsevat oman hallitun ja puhtaan korvausilmansa. Muutoin ne aiheuttavat asuntoon suuren ylimääräisen alipaineen, joka imee väkisin likaista ilmaa vääristä paikoista, joskus jopa viemäristä! Useimmiten ainoa keino ehkäistä asunnon sisäilman pilaantuminen on ikkunan aukaiseminen näiden erillispoistojen käytön ajaksi!

Asukkaiden vastuulla olevat toimenpiteet

Seuraavat ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet ovat asukkaiden vastuulla, myös vuokra-asunnoissa:
  • Koneellisen ilmanvaihdon tehotason asetus: “poissa” tai ”1”, “kotona/2”, “tehostus/3-4”. Tehostusta käytetään esim. pesutilojen kosteuden poistoon, keittiön kärynpoistoon, asunnon viilentämiseen kesäöinä, tai kun asunnossa on normaalia enemmän ihmisiä.  Asentoa ”poissa/1” käytetään vain silloin, kun asunnossa ei ole ihmisiä eikä esim. pyykkiä kuivumassa. (Ei painovoimaisessa ilmanvaihdossa).
  • Poistoilmaventtiilien puhdistus vähintään kaksi kertaa vuodessa. Venttiileihin kertyy huonepölyä, joka vähitellen tukkii ne. Venttiilien suhina on merkki puhdistuksen tarpeesta. Koneellisen ilmanvaihdon venttiilit puhdistetaan irrottamalla ne (kiertämällä kauluksesta) ja poistamalla ilmaraosta sinne kertynyt ylimääräinen aines. Ilmaraon säätöä ei saa muuttaa venttiileitä puhdistettaessa. (Tarkemmat ohjeet täältä).
  • Korvausilmaventtiilien tai tuloilmaritilöiden puhdistus imuroimalla vähintään kerran vuodessa. Jos venttiileissä on suodatin niin se on joko vaihdettava tai puhdistettava useamminkin (siitepölyaikaan). Korvausilmaventtiileitä voi yleensä vapaasti säätää huonekohtaisesti ja vuodenajan mukaan, mutta niitä ei saa kokonaan tukkia.
  • Liesituulettimen/kuvun suodattimien pesu (kts. "Keittiön kärynpoisto").
Riippuen ilmanvaihtojärjestelmästä säännöllisiä asukkaan hoitotoimenpiteitä voi olla muitakin (kts. edempänä erityyppiset ilmanvaihtojärjestelmät).

Ilmanvaihtokoneet, kanavistot ja perussäädöt ovat osakeasunnoissa taloyhtiön vastuulla. Nämä eivät kuitenkaan toimi oikein elleivät asukkaat huolehdi omasta osuudestaan eli venttiilien pitämisestä auki, puhtaina ja oikeissa säädöissä. Omakotitaloissa tietysti koko IV-järjestelmä on omistajan tai asukkaan vastuulla.

Keittiön kärynpoisto: liesituuletin tai liesikupu

Liesituuletin on varustettu omalla moottoripuhaltimella ja sen äänen kuulee selvästi. Sammutettuna liesituuletin on täysin hiljainen. Liesituulettimen tapauksessa keittiössä on lisäksi erillinen poistoilmaventtiili, joka imee poistoilmaa myös liesituulettimen ollessa pois päältä. (Liesikupu moottorilla = liesituuletin).

Liesikupu on aina kytketty poistoilmakanavaan, jossa on huippuimuri tai IV-kone. Siinä ei siis ole moottoria ja siitä kuuluu lähinnä vain ilmavirtauksen suhinaa. Koneellisessa ilmanvaihdossa liesikupu toimii usein myös keittiön jatkuvasti päällä olevana poistokanavana jolloin keittiössä ei ole erillistä poistoventtiiliä.

Liesituulettimella kärynpoisto voi olla toteutettu kahdella eri tavalla:
A) Laite vain kierrättää keittiön sisäilmaa suodattimen läpi ja ei näin ollen osallistu ja vaikuta asunnon ilmanvaihtoon ollenkaan. Kierrättävä liesituuletin ei poista kosteutta, joka on etenkin kesäaikaan poistettava joko ilmanvaihtoa tehostamalla tai tuulettamalla.
B) Laite on kytketty omaan poistohormiin. Tällöin liesituuletin toimii keittiön erillisenä, vain tarpeen mukaan käytettävänä "huippuimurina" (erillispoisto, joka vaatii oman korvausilmansa).

Kummankin laitteen suodattimet on asukkaan toimesta pestävä 1-6 kk välein riippuen lieden käytöstä. Metallinen rasvasuodatin voidaan pestä astianpesukoneessa. Myös liesikuvun sisällä oleva poistoilmaventtiili tai säätöpelti/läppä tulee tällöin tarkistaa ja tarvittaessa puhdistaa (ei liesituulettimessa). Ilmaa kierrättävässä liesituulettimessa on yleensä lisäksi vielä aktiivihiilisuodatin, joka on joko pestävissä tai se on vaihdettava.

Liesituuletinta/kupua ei koskaan tule käyttää ilman rasvasuodatinta koska tällöin laitteeseen ja sen hormiin kertyy palovaarallinen rasva- ja pölykerros!

Ikkunan avaaminen käryisessä keittiössä ei ole viisasta koska tällöin huoneen alipaine (“imu”) katoaa ja käryt vain leviävät paremmin muuhun asuntoon. Parempi tapa on avata ikkuna viereisessä huoneessa jolloin ilma virtaa siitä keittiöön ja edelleen ulos liesikuvun/tuulettimen kautta; tai kierrättävän liesituulettimen tapauksessa keittiön erillisen poistoventtiilin kautta.

Saunan ilmanvaihto

Asunnon yhteydessä olevassa saunassa voi olla jopa kolme ilmanvaihtoon liittyvää venttiiliä:
  1. Poistoventtiili, joka on aina auki ja huolehtii ilman vaihtumisesta sekä saunottaessa että muulloin. Sijaitsee yleensä lauteiden alla ja sitä ei säädetä saunottaessa.
  2. Kuivatusventtiili (poisto) saunan katossa tai seinän yläosassa. Avataan vain saunomisen päätyttyä lämpimän ja kostean ilman poistamiseksi (talvella 10-30 min, kesällä muutama tunti).
  3. Raitisilmaventtiili, josta tuodaan saunottaessa raitista korvausilmaa (puukiukaalla myös lämmityksen aikana). Sijaitsee kiukaan yläpuolella tai sen vieressä lähellä lattiaa.
Saunan oven alla oleva reilu rako (yli 10 cm) voi korvata jonkin em. venttiileistä. Se voi toimia saunan poistokanavana jolloin käytetty ilma poistuu pesuhuoneen poistoventtiilistä. Tai raitisilmaventtiilin sijasta korvausilma voidaan tuoda oven alta pesuhuoneen puolelta, mikäli siellä on avattava ikkuna. Tällöin raollaan olevasta ikkunasta sisään virtaava kylmä ulkoilma samalla myös kuivattaa ja viilentää pesuhuonetta.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa on useimmiten yhdistetty poisto- ja kuivatusventtiili, joka laitetaan lämmityksen ja saunomisen ajaksi hieman raolleen ja avataan kokonaan saunomisen päätyttyä (kuivatus). Jos saunassa ei ole ollenkaan poisto/kuivatusventtiiliä, niin tällöin saunomisen jälkeen löylyhuoneen ovi jätetään raolleen, jotta kostea ilma pääsee virtaamaan pesuhuoneen poistokanavaan.

Koneellisessa tulo/poisto-ilmanvaihdossa korvausilma voi tulla myös IV-koneelta kiinteästi säädetystä ja jatkuvasti auki olevasta tuloilmaventtiilistä.

Saunomisen ja kuivatuksena ajaksi koneellinen ilmanvaihto asetetaan ”tehostus/3-4” asentoon. Koneellisella ilmanvaihdolla kuivatusventtiili ja suoraan ulkoilmaa tuova raitisilmaventtiili on muistettava sulkea kuivatuksen päätteeksi, sillä auki ollessaan ne heikentävät muun asunnon ilmanvaihtoa.

Liiallinen kosteus ruokkii hometta

Home kasvaa, kun lämpötila on yli +5C ja suhteellinen kosteus yli 75%. Asuntojen n. 20C lämpötila on homeille ihanteellinen, mutta onneksi kosteus pysyy suurimman osan vuotta rajan alapuolella, mikäli ilmanvaihto toimii. Kesän ja alkusyksyn lämpimillä ilmoilla sisäilman kosteus kuitenkin nousee lähelle kriittistä rajaa ja voi sadeilmoilla jopa ylittää sen. Asunnossa tuotettu lisäkosteus aiheuttaa tällöin helposti kosteus- ja homevaurioita.

Suurimmat kosteuden tuottajat asunnoissa ovat peseytyminen ja pyykin kuivaus. Saunottaessa tai suihkutellessa kosteus pesutiloissa nousee lähes aina kriittisen rajan yli ja siksi näissä tiloissa tulee olla kuivatuksen tehokkaasti hoitava koneellinen ilmanvaihto, tai kuivatus on hoidettava tuuletuksella.

Pyykin kuivaus kesällä tai alkusyksyllä heikolla ilmanvaihdolla varustetuissa asuinhuoneissa tai kellari-, sauna- yms. tiloissa nostaa kosteuden helposti pitemmäksi aikaa yli kriittisen rajan ja on näin ollen suorastaan tuottamuksellista homeen viljelyä! Myös pölypunkit tämä kosteus saa villiintymään!

Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa ja tiloissa ei pyykkiä tule kuivata sisätiloissa tänä ajanjaksona ollenkaan! Koneellisella ilmanvaihdolla varustetuissa märkätiloissa (esim. kylpyhuone) voi kuivata pieniä määriä pyykkiä laittamalla ilmanvaihto asetukselle ”tehostus/4”. Varminta on kuitenkin kuivata pyykkiä lämmityskauden ulkopuolella vain ja ainoastaan ulkona tai juuri tähän tarkoitetussa kuivaushuoneessa! Tai kuivausrummulla, joka tiivistää pyykin sisältämän veden sen sijaan, että se haihdutettaisiin asuntoon kasvattamaan homeita!

Talven pakkasilla sen sijaan sisäilma on usein muutenkin liian kuivaa ja kohtuullinen pyykin
kuivaus asuintiloissa ei aiheuta kosteusvaurioita ja homeen kasvua.

Eri tyyppiset ilmanvaihtoratkaisut

Alla on kerrottu lyhyesti erilaisten ilmanvaihtojärjestelmien erityispiirteitä. Edellä kuvatut yleiset periaatteet koskevat näitä kaikkia tyyppejä. Näistä kannattaa lukea ainakin omaa asuntoasi koskeva teksti. Tässä kuvattuja IV-tyyppejä on pääsääntöisesti käytetty seuraavien aikakausien taloissa:
  • Painovoimainen IV: 70-luvun tai vanhemmat talot
  • Koneellinen poisto IV: 70…90-luvulla rakennetut talot
  • Koneellinen tulo/poisto IV: 2000-luvun talot (ok-taloissa jo 90-luvulla)
Ilmanvaihto voi kuitenkin olla joko osin tai kokonaan uusittu vanhassakin talossa.

Painovoimainen ilmanvaihto

Tämä vanhin ilmanvaihtotyyppi toimii ilman sähköä ja koneita ja perustuu ns. “savupiippuilmiöön”. Eli lämmin sisäilma kevyempänä virtaa poistohormien kautta ulos talon katolle tuottaen samalla asuntoon pienen alipaineen, jonka ansiosta ulkoa tulee raskaampaa kylmää korvausilmaa tilalle. Korvausilman tulisi tulla suoraan ulkoa joko ulkoseinillä tai ikkunoiden yhteydessä olevista korvausilmaventtiileistä, tai ikkunoiden tiivisteraoista.

Kesällä ulkoilman ollessa yhtä lämmintä tai jopa lämpimämpää kuin sisäilma painovoimainen ilmanvaihto ei toimi, ainakaan tyynellä ilmalla. Tällöin sitä on autettava tuuletuksella. Ilmanvaihto voi kesällä ajoittain toimia myös väärään suuntaan: ilma tulee sisään asuntoon likaisista poistohormeista.

Mikäli asunnossa on poistohormiin liitetty liesituuletin (tai liesikupu + huippuimuri) niin sitä käytettäessä täytyy joko keittiön tai mieluummin viereisen huoneen ikkuna avata. Muutoin liesituuletin imee asuntoon likaista korvausilmaa, esim. muista poistohormeista ja tulisijoista. Ilmaa kierrättävällä liesituulettimella ei tätä vaaraa ole.

Myös takka (tms. tulisija) toimii samalla tavalla erillispoistona ja imee asunnosta palamisilmaa. Mikäli takalle ei ole järjestetty omaa korvausilmaa niin myös se voi imeä likaista korvausilmaa vääristä paikoista. Ikkunan aukaiseminen auttaa, mutta sieltä tulee tietysti kylmää ilmaa sisään.

Joskus myös kylpyhuoneeseen on asennettu puhallin, joka tehostaa kostean ilman poistamista ja tilan kuivumista. Myös tämä erillispoisto tarvitsee korvausilman hallitusti ettei siitä tule em. haittoja. Puhallinta käytettäessä kannattaa kylpyhuoneen ikkunaa raottaa jolloin sieltä tuleva ulkoilma kuivaa tilan sitä tehokkaammin mitä kylmempää se on. Jos huoneessa ei ole ikkunaa, täytyy ovi jättää puhallinta käytettäessä auki ja korvausilman sisään tulo on mahdollistettava muualla asunnossa

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa on erityisen tärkeätä aina avata ikkuna käytettäessä (koneellisia) erillispoistoja. Muutoin varsinkin vanhemmissa taloissa sisäilman laatu heikkenee lähes poikkeuksetta. Erillispoistot eivät kuitenkaan aiheuta kosteusvaurioita talon rakenteille.

Koneellinen poistoilmanvaihto

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilman ulosvirtausta tehostetaan imemällä käytetty ilma asunnosta poistoilmakanaviston päässä (katolla) olevalla ns. huippuimurilla. Näin toiminta ei riipu säästä ja se toimii tehokkaasti myös kesällä. Koneellinen poisto vaatii aina korvausilmaventtiilit tai –ikkunat, joiden kautta asuntoon tuodaan raikasta ulkoilmaa pois imetyn käytetyn ilman tilalle. Näiden puuttuminen tai tukkiminen aiheuttaa sen, että likaista korvausilmaa tulee vääristä paikoista (rakenteiden raoista, porraskäytävästä, naapuriasunnosta, takasta, viemäristä, tms.).

Keittiön liesikupu on tässä tyypissä oleellinen osa asunnon ilmanvaihtojärjestelmää ja se ei ole ns. erillispoisto, jota käytettäessä pitäisi avata ikkuna. Huippuimuria ohjataankin asunnosta useimmiten liesikuvussa olevasta säätimestä. Sitä ei yleensä voi (eikä saa) kokonaan sulkea ja pienin asetus “1” on ns. poissaolo-asento. Säätimen tulisi olla aina vähintään asennossa “2” kun ollaan kotona, myös yöllä. Tehokkaampia asetuksia tarvitaan tilapäisesti esim. pesutilojen kosteuden poistoon, ruoan valmistuksen aikana, tai kun asunnossa on normaalia enemmän ihmisiä.

Vanhemmissa kerrostaloissa poistoilmanvaihdon tehotason ohjaus voi tapahtua myös kellon ohjaamana ilman, että asukas voi siihen itse vaikuttaa.

Liesikuvussa on yleensä lisäksi oma “tehostus”, joka avaa sen poistoventtiiliä tai säätöpeltiä enemmän. Tällöin poistoilmaa imetään asunnosta ulos eniten juuri keittiön kautta ehkäisten näin käryjen leviämistä muuhun asuntoon. Liesikuvun tehostimessa on usein ajastus jottei se jäisi turhaan päälle heikentämään muun asunnon ilmanvaihtoa.

Huonekohtaisesti ilmanvaihtoa voi säätää ikkunoiden karmeissa, tuuletusikkunoissa tai ulkoseinissä olevilla korvausilmaventtiileillä. Jos jostakin korvausilmaventtiilistä tulee talvella liikaa kylmää ilmaa kriittiselle oleskelualueelle, kannattaa muita korvausilmaventtiileitä avata enemmän jolloin virtaus ko. venttiilissä vähenee. Venttiilin sulkeminen/tukkiminen vain siirtää ongelman toiseen paikkaan.

Poistoilmanvaihdossa tuuletusikkunan ja sisäoven samanaikainen auki pito yhdessä huoneessa vähentää ilman virtausta muissa huoneissa. Mutta kesäöinä voi ihan hyvin pitää kaikkien makuuhuoneiden ikkunoita auki jolloin ilmavirtaus jakautuu tasaisesti niiden kesken.

Takkaa (tms. tulisijaa) sytytettäessä täytyy huippuimuri laittaa pienimmälle teholle ettei sen aiheuttama alipaine ime savuja sisään. Tai aukaista ikkuna tai ovi. Syttymisen jälkeen takan palaminen ei häiritse koneellista poistoilmanvaihtoa vaan se toimii sen rinnalla tehostaen ilmanvaihtoa ja ottaa palamisilmansa asunnon korvausilmaventtiileiden kautta. Kovilla pakkasilla huippuimuria voikin pitää myös takan palamisen aikana pienellä teholla koska takka toimii palaessaan toisena ”huippuimurina”. Kun takassa ei ole tulta sen luukkujen ja/tai savupellin tulee olla tiiviisti kiinni ettei huippuimuri ime sen kautta asuntoon likaista korvausilmaa.

Tässä IV-tyypissä on erittäin suuri riski pilata sisäilma mikäli korvausilmaventtiileitä ei pidetä auki ilman sisään virtaukselle. Tällöin huippuimurin aiheuttama alipaine imee korvausilman väkisin paikoista mistä se ei tule puhtaana ja raikkaana. Tämä ei kuitenkaan aiheuta kosteusvaurioita talon rakenteille.

Kylminä vuodenaikoina koneellinen poistoilmanvaihto toimii sähkökatkojen aikana rajoitetusti painovoimaisena. Tämä ei kuitenkaan talvellakaan riitä poistamaan pesutilojen kosteutta eli suihkun ja saunan käyttöä olisi tällöin vältettävä tai hoidettava kuivatus tuulettamalla.

Koneellinen tulo/poisto (LTO)

Rakennusten energiansäästömääräysten johdosta uusissa taloissa on lähes poikkeuksetta tulo/poisto-ilmanvaihtokone, jossa on myös lämmön talteenotto (LTO). Sen etuna on energiansäästön lisäksi korvausilman lämmitys talvella. Haittana on, että monimutkaisen järjestelmän käyttö ja hoito vaatii huomattavasti enemmän osaamista ja viitseliäisyyttä. Virheet ja laiminlyönnit näissä helposti pilaavat sisäilman laadun ja lisäävät rakennuksen kosteusvaurioiden riskiä.

Ilmanpoisto “likaisista” tiloista toimii samoin kuin koneellisessa poistoilmanvaihdossa, mutta tämän lisäksi myös korvausilma tuodaan muihin huoneisiin ilmanvaihtokoneelta puhaltimen avulla tuloilmakanaviston kautta. Tuloilmaventtiilit sijaitsevat yleensä sisäseinillä tai katossa.

Ilmanvaihdon päivittäinen käyttö tapahtuu joko liesikuvussa olevasta (kerrostalot) tai erillisestä säätimestä: valitaan asetus “kotona/2”, “poissa/1” tai “tehostus/3-4”. Tehoasetuksia voi olla useampiakin ja IV-kone voi olla myös varustettu kosteus- ja hiilidioksidi-antureilla, jotka säätävät automaattisesti ilmanvaihdon tehotasoa (harvinainen).

Kerrostaloissa kärynpoisto on useimmiten toteutettu IV-koneeseen liitetyllä liesikuvulla ja tällöin korvausilman saamiseksi ei tarvitse avata ikkunaa (ei erillispoisto).

Pientaloissa keittiön kärynpoisto sen sijaan on usein toteutettu erilliseen poistohormiin kytketyllä liesituulettimella (tai liesikuvulla + huippuimurilla), joka vaatii oman korvausilmansa. Korvausilman saantia ei juuri koskaan ole toteutettu automaattisesti ja siksi liesituulettimen käytön ajaksi täytyy aukaista ikkuna (mieluiten viereisessä huoneessa). Muutoin omalla hormilla varustettu liesituuletin/kupu voi häiritä IV-konetta (pakkasilla jäätyminen) ja imeä asuntoon likaista korvausilmaa, esim. takasta, rakenteiden raoista tai jopa viemäristä!

Myös takka (tms. tulisija) toimii samalla tavalla erillispoistona ja imee asunnosta palamisilmaa. Mikäli takalle ei ole järjestetty omaa korvausilmaa niin myös se voi imeä likaista korvausilmaa, esim. liesituulettimen/kuvun hormista. Ja voi tiiviissä talossa jäädyttää talvella IV-koneen. Ikkunan raollaan pitäminen auttaa, mutta sieltä tulee sisälle tietysti kylmää ilmaa.

Tulo/poisto-ilmanvaihtokone vaatii aina suodattimen ulkoilmalle koska muutoin itse laitteeseen ja tuloilmakanavistoon kertyisi pölyä ja biomassaa, joka paitsi haittaa koneen toimintaa, myös pilaa asuntoon puhallettavan tuloilman. IV-koneen suojana on suodatin myös poistopuolella. Suodattimet on vaihdettava tai puhdistettava vähintään 2-4 kertaa vuodessa. Kesällä ainakin karkeasuodattimet on hyvä vaihtaa tai puhdistaa joka toinen kuukausi. Keväällä ja syksyllä laitetaan kone samalla myös kesä- tai talvi-asentoon (kesällä lämmönvaihdin ohitetaan jotta tuloilma ei lämpiäisi).

Myös talon ulkoseinällä oleva ulkoilmasäleikkö on puhdistettava vähintään kerran vuodessa. Vaikka siinä ei olisikaan hyönteisverkkoa se voi tukkeutua kesällä hyönteisistä ja muusta roskasta yllättävän nopeasti aiheuttaen asuntoon suuren alipaineen, joka imee korvausilman vääristä paikoista pilaten sisäilman! Hankalassa paikassa olevan säleikön sekä ulkoilmaputken voi kätevästi puhdistaa IV-koneelta voimakkaalla puhalluksella (esim. verstasimurilla).

IV-koneen sisällä oleva lämmönvaihdin sekä puhaltimet puhdistetaan silloin kun niissä on näkyvää pölyä ja likaa.

Pientaloissa suodattimien vaihto ja IV-koneen puhdistus on yleensä asukkaan vastuulla. Kerrostaloissa se tapahtuu useimmiten huoltoyhtiön toimesta, mutta huoneistokohtaisen IV-koneen tapauksessa toimenpiteet, joko osin tai kokonaan, voivat olla myös asukkaan vastuulla.

Myös koko rakennuksen kattavalle tuloilmakanavistolle on tilattava puhdistus (“nuohous”) 5-10 vuoden välein. Tuloilmakanavisto voi saastua puhdistuskuntoon myös aiemmin, jos tuloilman suodatin on liian harva, se asennetaan väärin tai se pääsee rikkoutumaan.

Tässä IV-tyypissä on tärkeätä pitää koko tuloilmareitti ulkoilmaritilästä aina huoneiden tuloilmaventtiileihin/hajottajiin asti puhtaana ettei sinne kertynyt lika ja biomassa pilaisi sisään tulevaa ilmaa. Toinen tärkeä asia on pitää painesuhteet oikeina ettei ylipaine pääse aiheuttamaan kosteusvaurioita rakennukselle. IV-konetta ei myöskään saa koskaan kokonaan sammuttaa vaikka asunto olisikin tyhjillään.

Sähkökatkojen aikana koneellisella tulo/poisto-ilmanvaihdolla varustetun rakennuksen ilmanvaihto pysähtyy täysin. Sähkökatkojen aikana asukkaille on tuotava raitista ilmaa ja kosteus poistettava tuulettamalla. Hiilidioksidihälytin makuuhuoneessa on suositeltava seuduilla, missä voi esiintyä pitempiä yöllisiä sähkökatkoja!

LTO/IV-koneen jäätyminen

Kovilla pakkasilla lämmön talteenotolla varustettu IV-kone voi jäätyä vaikka siinä onkin jäätymisenesto-toiminto. Jäätymisvaara on suurin poistettaessa erittäin kosteaa ilmaa (suihku, sauna, pyykin kuivaus) ja käytettäessä samanaikaisesti erillispoistoja (ulos puhaltava liesituuletin/kupu, takka, keskuspölynimuri) aukaisematta ikkunaa. Tällöin tiiviissä talossa erillispoistot imevät IV-koneen kautta enemmän pakkasilmaa kuin mitä sen kautta poistetaan lämmintä ilmaa (IV-koneen omat tulo/poisto-tasapainon säädöt eivät päde tässä tilanteessa).

IV-koneissa oleva tuloilman lämmitys (ns. jälkilämmitys) ei auta jäätymiseen sillä se lämmittää vain jo lämmönvaihtimen läpi tullutta, huoneistoon puhallettavaa ilmaa. Sen sijaan ulkoilman esilämmitys auttaisi, mutta sitä ei yleensä IV-koneissa ole koska se heikentäisi laitteen energiatehokkuutta (myyntiargumentti).

Mikäli lämmönvaihdin pääsee jäätymään tukkoon se on ensitilassa otettava ulos koneesta ja sulatettava kuumalla vedellä ja/tai hiustenkuivaajalla. Jäätynyt IV-kone voi nimittäin tehdä asunnon reilusti ylipaineiseksi johtaen erittäin suureen kosteusvaurioriskiin (ns. kuutiokoneet). Tai pysäyttää ilmanvaihdon kokonaan (ns. kiekkokoneet). Jäätymisen huomaa esim. ikkunoiden huurtumisesta tai siitä, että poistoventtiilit eivät enää ime ilmaa kunnolla.

Joissakin IV-koneissa jäätymisenesto on toteutettu tuloilmapuhallinta katkomalla tai laskemalla sen tehoa. Tällöin asuntoon tulee aina lyhyeksi ajaksi suurempi alipaine, joka saattaa imeä likaista korvausilmaa vääristä paikoista. Jos asiasta on haittaa niin joistakin ikkunoista voi ottaa pätkän tiivisteitä pois jolloin raoista virtaa katkojen aikana raikasta, mutta tosin kylmää korvausilmaa.

Toimenpiteet asuntoon muutettaessa

Muutettaessa uuteen käytettyyn asuntoon ei varmasti voi tietää onko edellinen asukas osannut hoitaa ilmanvaihtojärjestelmää oikein. Seuraavat asiat on siksi syytä tarkistaa ja tarvittaessa suorittaa hetimmiten ennen kuin uudet asukkaat alkavat oirehtia huonosta sisäilmasta.

Kaikissa tyypeissä:
  • Poistoilmaventtiilien/säleikköjen puhdistus ja paperiarkkitesti
  • Korvausilmaventtiilien tai tuloilmasäleikköjen puhdistus, ilmavirran toteaminen
  • Liesituulettimen/kuvun suodattimien pesu
Koneellisessa tulo/poisto/LTO-ilmanvaihdossa lisäksi:
  • IV-koneen suodattimien vaihto
  • IV-koneen imurointi
  • IV-koneen kesä/talviasennon sekä tuloilman lämmityksen asetukset
  • IV-koneen lämmönvaihtimen kennon puhdistus
  • IV-koneen puhaltimien puhdistus
  • Talon ulkoseinällä olevan ulkoilmasäleikön puhdistus
  • Tuloilmakanaviston likaisuuden tarkistus (”nuohouksen” tarve?)

Myyttejä ja vääriä käsityksiä ilmanvaihdosta

“Energiaa kannattaa säästää säätämällä ilmanvaihto talvella minimiin”. Tämä on erittäin kallista säästöä ja kostautuu siinä vaiheessa kun talosi/asuntosi arvo homeen takia romahtaa jopa negatiiviseksi. Tai asukkaat sairastuvat huonosta sisäilmasta.

“Yöllä ilmanvaihdon voi laittaa minimiin”. Yöllähän asunnoissa yleensä on eniten asukkaita, jotka sekä pilaavat ilmaa että tarvitsevat raikasta hengitysilmaa. Vaikka isossakin asunnossa olisi vain kaksi ihmistä, ei ”1/poissa” asetus riitä pitämään näiden yhteisen makuuhuoneen ilmaa raikkaana. Eli yöllä ilmanvaihdon tulee olla vähintään tehoasetuksessa “2/kotona”.

“Kylpyhuoneen kuivatuksen hoitaa lattialämmitys”. Ei hoida. Lattialämmitys kuivaa lattian haihduttamalla veden ja täten vain lisää ilmankosteutta, joka ilman kunnollista ilmanvaihtoa aiheuttaa kosteusvaurioita. Kuivatus vaatii aina ilmanvaihtoa tai tuuletusta. Ja lattia kannattaa aina lämmityksestä huolimatta kuivata lastalla.

“Likainen suodatin suodattaa vain paremmin”. Täysi imurin pölypussikin suodattaa erittäin hyvin, mutta siitä tulee hirveä haju ja imuteho on huono! Suodattimeen kertynyt ja siinä myhivä biomassa pilaa sen läpivirranneen korvausilman. Lisäksi tukkeutunut suodatin kuristaa asunnon ilman vaihtumista.

“Alipaine on vaarallista”. Ilmanvaihdon tuottama alipaine on hyvin pieni verrattuna sään aiheuttamiin ilmanpaineen vaihteluihin ja se ei ole vaarallista oikein rakennetussa talossa. Se voi olla haitallista rakennuksessa, jossa korvausilmalle ei ole järjestetty tuloreittejä (tai ne on tukittu) ja alipaine imee ilmaa paikoista, joista se ei tule puhtaana ja raikkaana (esim. alapohjasta, liesituulettimesta, takasta, kerrostalon rappukäytävästä, tai jopa viemäristä).

“Koneellisessa tulo/poisto ilmanvaihdossa alipaine kannattaa säätää mahdollisimman pieneksi”. Näin ei voida tehdä useampikerroksisessa asunnossa sillä myös ylimmän kerroksen sisäkatossa tulisi olla talvellakin pieni alipaine. Alakerrassa on tällöin aina reilu alipaine. Myös yksikerroksisessa asunnossa liian pieneksi säädetyllä alipaineella tuloilmapuhallin voi tehdä esim. makuuhuoneen sisäovi suljettuna selvästi ylipaineiseksi aiheuttaen ikkunoiden huurtumista ja lisäten kosteusvaurioiden riskiä.

“Tiiviissä talossa voi olla ylipainetta”. Normaali asuinrakennus ei koskaan edes uutena ole niin ilmatiivis etteikö ylipaine lisäisi kosteusvaurioiden riskiä. Ja tiiveys rapautuu ajan myötä. Vuotojen keskittyminen harvempiin paikkoihin vain lisää noiden paikkojen riskialttiutta (esim. ikkunat, läpiviennit, liitokset, kiinnitykset sekä höyrysulun saumat ja repeämät).

Päivitetty ja täydennetty 9.3.2017

Comments