Yksi syy lisääntyneisiin sisäilma- ja homeongelmiin on ihmisten tietämättömyys ja osaamattomuus asuntojen ilmanvaihdon käytössä ja hoidossa. Tässä kerrotaan lyhyesti ja yleistajuisesti ilmanvaihdon perusperiaatteet sekä yleisimpien ilmanvaihto-järjestelmien erityispiirteet. Ihmisen hengitys kuluttaa ilmasta happea ja tuottaa tilalle hiilidioksidia ja kosteutta. Ajoittain asukkaat tuottavat myös muita kaasuja, pienhiukkasia ja mikrobeja. Myös asunnon materiaalit, laitteet, ruoanlaitto sekä kodeissa käytettävät kemikaalit tuottavat sisäilmaan epäpuhtauksia. Merkittäviä kosteuslähteitä ovat peseytyminen, pyykin pesu ja ruoanlaitto. Jos ilmaa ei asunnossa vaihdeta, niin sisäilma saastuu äkkiä, jopa elinkelvottomaksi. Toinen yhtä tärkeä syy rakennusten ilmanvaihtoon (IV) on kosteuden poistaminen jotta vältytään kosteusvaurioilta ja homeen kasvulta. Ilmanvaihdon perusperiaatePilaantuneen ja kostean ilman täytyy poistua asunnosta joko koneellisesti tai painovoimaisten ilmanvaihtohormien avulla. Aina kun ilmaa poistuu, tulee jostakin tilalle ns. korvausilmaa (tai tuloilmaa). Oikein toimivassa ilmanvaihdossa korvausilma on puhdasta ja raikasta ulkoilmaa, joka virtaa asuntoon juuri tätä varten tehdyistä aukoista ja/tai kanavista. Mikäli ulkoilman sisään virtausta ei ole järjestetty niin korvausilma tulee hallitsemattomasti kaikkialta mistä se vain pääsee tulemaan: porraskäytävästä, kellarista, talon rakenteiden raoista, savupiipusta, jne. Tämä vääristä paikoista imetty ilma on usein jo asuntoon tullessaan pilaantunutta. Erityisesti pientaloissa alapohjasta imetty ilma voi hajujen ja mikrobien lisäksi tuoda asuntoon vaarallista radon-kaasua! Yleensä kä  Muihin huoneisiin tuodaan ulkoa raitista ilmaa tätä varten tehdyistä venttiileistä/aukoista tai tuloilmakanavistosta. Hätäapuna ja parempana kuin ”ei-mitään” voivat olla myös ikkunoihin tarkoituksella tehdyt tiivisteaukot. Vanhoissa taloissa osa korvausilmasta voi tällöinkin tulla talon rakenteiden raoista, mutta koska vuotoilma (sisäänpäin) samalla kuivaa rakenteita niin tämä ei välttämättä heikennä sisäilman laatua (poikkeus: alapohjan vuodot). Korvausilmaa ei tarvitse välttämättä suodattaa sillä ulkoilma on lähes poikkeuksetta puhtaampaa kuin sisäilma. Suodattimista voi kuitenkin olla hyötyä, etenkin allergisille ihmisille, siitepölykautena sekä erittäin pölyisillä ja saastuneilla alueilla. Toisaalta likainen suodatin pilaa sen läpi virranneen raittiin ilman eli suodattimet on pidettävä puhtaina jotta niistä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Asunnon alipaineJotta ilma vaihtuisi asunnossa tarvitaan paine-eroja. Poistokanavien “imu” tuottaa “likaisiin” huoneisiin alipaineen ja myös muualle asuntoon tätä hieman pienemmän alipaineen. Tällöin korvausilmaa virtaa ulkoa tai IV-koneelta asuinhuoneisiin ja niistä edelleen "likaisiin" tiloihin ehkäisten niiden hajujen ja kosteuden leviämistä muuhun asuntoon. Tästä syystä ilman virtausta asunnon sisällä eri huoneista ei saa estää. Tämä toteutetaan yleensä jättämällä sisäovien alle vähintään 1-2 cm rako (siirtoilma). Koneellisten poistokanavien toimivuuden voit todeta seuraavalla tavalla: laita venttiilin päälle paperiarkki. Sen tulee pysyä imun vaikutuksesta kiinni myös katossa olevassa venttiilissä ilmanvaihdon ollessa normaaliasennossa (“kotona” tai “2”). Myös painovoimaisessa ilmanvaihdossa talouspaperiarkin tulisi talvella pysyä poistohormin säleikössä. Tuuletusikkunan jatkuvaa auki pitoa huoneessa, jossa on poistoventtiili tulee välttää. Tällöin alipaine katoaa ja huoneen poistokanava ei ime ilmaa muusta asunnosta vaan suoraan tuosta avoimesta ikkunasta (oikosulkuvirtaus). Lyhytaikaista tuuletusta kuitenkin voi ja kannattaakin käyttää esim. kosteuden poistoon kylpyhuoneesta. Asunnon alipaineisuus on välttämätön myös rakennuksen kosteusvaurioiden ehkäisyssä. Ylipaineisessa asunnossa lämmin ja kostea sisäilma virtaisi talon rakenteisiin kastellen ne ja luoden homeelle suotuisat kasvuolosuhteet jopa talvellakin. Selvä merkki vääristä painesuhteista on ulommaisten ikkunalasien sisäpinnan huurtuminen, joka johtuu juuri ylipaineen ikkunoiden väliin työntämästä lämpimästä ja kosteasta sisäilmasta. Oikean alipaineen voi helposti testata: raota tyynellä ja kylmällä ilmalla asunnon ylimpänä sijaitsevaa ikkunaa (kaksikerroksisessa asunnossa yläkerrassa) ja havaitse mihin suuntaan ilma virtaa sen yläreunassa. Ilman tulee aina virrata vain ja ainoastaan sisäänpäin; jos ilma virtaa ulospäin niin rakennuksen ilmanvaihto on väärin säädetty. ErillispoistotErillispoistot ovat joko koneellisia laitteita tai tulisijoja, jotka toimiessaan imevät myös ilmaa ulos asunnosta. Esim. ulos puhaltava liesituuletin, takka, keskuspölynimuri tai erillinen puhallin kylpyhuoneen kosteuden poistossa. Myös nämä erillispoistot tarvitsevat oman hallitun ja puhtaan korvausilmansa. Muutoin ne aiheuttavat asuntoon suuren ylimääräisen alipaineen, joka imee väkisin likaista ilmaa vääristä paikoista, joskus jopa viemäristä! Useimmiten ainoa keino ehkäistä asunnon sisäilman pilaantuminen on ikkunan aukaiseminen näiden erillispoistojen käytön ajaksi! Asukkaiden vastuulla olevat toimenpiteetSeuraavat ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet ovat asukkaiden vastuulla, myös vuokra-asunnoissa:
Riippuen ilmanvaihtojärjestelmästä säännöllisiä asukkaan hoitotoimenpiteitä voi olla muitakin (kts. edempänä erityyppiset ilmanvaihtojärjestelmät). Ilmanvaihtokoneet, kanavistot ja perussäädöt ovat osakeasunnoissa taloyhtiön vastuulla. Nämä eivät kuitenkaan toimi oikein elleivät asukkaat huolehdi omasta osuudestaan eli venttiilien pitämisestä auki, puhtaina ja oikeissa säädöissä. Omakotitaloissa tietysti koko IV-järjestelmä on omistajan tai asukkaan vastuulla. Keittiön kärynpoisto: liesikupu tai liesituuletinLiesikupu on aina kytketty koneelliseen poistoilmakanavaan (huippuimuri tai IV-kone). Siinä ei siis ole moottoria ja siitä kuuluu lähinnä vain ilmavirtauksen suhinaa. Koneellisessa ilmanvaihdossa liesikupu toimii usein myös keittiön jatkuvasti päällä olevana poistokanavana jolloin keittiössä ei ole erillistä poistoventtiiliä. Liesituuletin on varustettu omalla moottoripuhaltimella ja sen äänen kuulee selvästi. Sammutettuna liesituuletin on täysin hiljainen. Liesituulettimen tapauksessa keittiössä on lisäksi erillinen poistoilmaventtiili, joka imee poistoilmaa myös liesituulettimen ollessa pois päältä. (Liesikupu moottorilla = liesituuletin). Liesituulettimella kärynpoisto voi olla toteutettu kahdella eri tavalla: A) Laite vain kierrättää keittiön sisäilmaa suodattimen läpi ja ei näin ollen osallistu ja vaikuta asunnon ilmanvaihtoon ollenkaan. Kierrättävä liesituuletin ei poista kosteutta, joka on etenkin kesäaikaan poistettava joko ilmanvaihtoa tehostamalla tai tuulettamalla. B) Laite on kytketty omaan poistohormiin. Tällöin liesituuletin toimii keittiön erillisenä, vain tarpeen mukaan käytettävänä "huippuimurina" (erillispoisto, joka vaatii oman korvausilmansa).  Ikkunan avaaminen käryisessä keittiössä ei ole viisasta koska tällöin huoneen alipaine (“imu”) katoaa ja käryt vain leviävät paremmin muuhun asuntoon. Parempi tapa on avata ikkuna viereisessä huoneessa jolloin ilma virtaa siitä keittiöön ja edelleen ulos liesikuvun/tuulettimen kautta; tai kierrättävän liesituulettimen tapauksessa keittiön erillisen poistoventtiilin kautta. Liesikuvussa on yleensä lisäksi oma “tehostus”, joka avaa sen säätö/sulkupeltiä enemmän, jolloin poistoilmaa imetään asunnosta ulos eniten juuri keittiön kautta ehkäisten näin käryjen leviämistä muuhun asuntoon (eri asia kuin huippuimurin/IV-koneen tehostus-asento, joka vaikuttaa koko asuntoon). Liesikuvun tehostimessa on usein ajastus jottei se jäisi turhaan päälle heikentämään muun asunnon ilmanvaihtoa. Kummankin laitteen suodattimet on asukkaan toimesta pestävä 2-6 kk välein riippuen lieden käytöstä. Metallinen rasvasuodatin voidaan pestä astianpesukoneessa. Myös liesikuvun sisällä oleva poistoilmaventtiili tai sulkupelti/läppä tulee tällöin tarkistaa ja tarvittaessa puhdistaa (ei liesituulettimessa). Ilmaa kierrättävässä liesituulettimessa on yleensä lisäksi vielä aktiivihiilisuodatin, joka on joko pestävissä tai se on vaihdettava. Liesituuletinta/kupua ei koskaan tule käyttää ilman rasvasuodatinta koska tällöin laitteeseen ja sen hormiin kertyy palovaarallinen rasva- ja pölykerros! Saunan ilmanvaihtoYleisperiaate löylyhuoneen ilmanvaihdossa on:
Tämän toteuttamiseksi löylyhuoneessa voi olla jopa kolme ilmanvaihtoon liittyvää venttiiliä, jotka toimivat koneellisella ilmanvaihdolla seuraavasti:
Saunan oven alla oleva reilu rako (yli 10 cm) voi korvata poistoventtiilin, jolloin käytetty ilma poistuu oven alta pesuhuoneen poistoventtiiliin. Myös jatkuvalämmitteinen puukiuas toimii palaessaan tämän venttiilin korvaavana poistohormina. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa on usein yhdistetty poisto- ja kuivatusventtiili, joka laitetaan lämmityksen ja saunomisen ajaksi pienelle raolle. Saunomisen päätteeksi se avataan saunan kuivattamiseksi ja jätetään auki seuraavaan saunomiskertaan asti: kesäisin täysin auki ja talvella hieman pienemmälle. Myös raitisilmaventtiili pidetään jatkuvasti auki kesä- tai talviasennossa. Jos saunassa ei ole ollenkaan kuivatusventtiiliä, niin tällöin saunomisen jälkeen löylyhuoneen ovi jätetään raolleen, jotta kostea ilma pääsee virtaamaan pesuhuoneen poistokanavaan. Koneellinen ilmanvaihto asetetaan saunomisen ja kuivatuksen ajaksi ”tehostus/3-4” asentoon. Koneellisella ilmanvaihdolla kuivatusventtiili ja suoraan ulkoilmaa tuova raitisilmaventtiili on muistettava sulkea kuivatuksen päätteeksi, sillä auki ollessaan ne heikentävät muun asunnon ilmanvaihtoa. Liiallinen kosteus ruokkii homettaHome kasvaa, kun lämpötila on yli +5C ja suhteellinen kosteus yli 75%. Asuntojen n. 20C lämpötila on homeille ihanteellinen, mutta onneksi kosteus pysyy suurimman osan vuotta rajan alapuolella, mikäli ilmanvaihto toimii. Kesän ja alkusyksyn lämpimillä ilmoilla sisäilman kosteus kuitenkin nousee lähelle kriittistä rajaa ja voi sadeilmoilla jopa ylittää sen. Asunnossa tuotettu lisäkosteus aiheuttaa tällöin helposti kosteus- ja homevaurioita. Suurimmat kosteuden tuottajat asunnoissa ovat peseytyminen ja pyykin kuivaus. Saunottaessa tai suihkutellessa kosteus pesutiloissa nousee lähes aina kriittisen rajan yli ja siksi näissä tiloissa tulee olla kuivatuksen tehokkaasti hoitava koneellinen ilmanvaihto, tai kuivatus on hoidettava ikkunatuuletuksella. Pyykin kuivaus kesällä tai alkusyksyllä heikolla ilmanvaihdolla varustetuissa asuinhuoneissa tai kellari-, sauna- yms. tiloissa nostaa kosteuden helposti pitemmäksi aikaa yli kriittisen rajan ja on näin ollen suorastaan tuottamuksellista homeen viljelyä! Myös pölypunkit tämä kosteus saa villiintymään! Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa ja tiloissa ei pyykkiä tule kuivata sisätiloissa lämmityskauden ulkopuolella ollenkaan! Koneellisella ilmanvaihdolla varustetuissa märkätiloissa (esim. kylpyhuone) voi kuivata pieniä määriä pyykkiä laittamalla ilmanvaihto asetukselle ”tehostus/3-4”. Varminta on kuitenkin kuivata pyykkiä lämmityskauden ulkopuolella vain ja ainoastaan ulkona tai juuri tähän tarkoitetussa kuivaushuoneessa! Tai kuivausrummulla, joka tiivistää pyykin sisältämän veden sen sijaan, että se haihdutettaisiin asuntoon kasvattamaan homeita! Talven pakkasilla sen sijaan sisäilma on usein muutenkin liian kuivaa ja kohtuullinen pyykin kuivaus asuintiloissa ei aiheuta kosteusvaurioita ja homeen kasvua. Eri tyyppiset ilmanvaihtoratkaisutAlla on kerrottu lyhyesti erilaisten ilmanvaihtojärjestelmien erityispiirteitä. Edellä kuvatut yleiset periaatteet koskevat näitä kaikkia tyyppejä. Näistä kannattaa lukea ainakin omaa asuntoasi koskeva teksti. Tässä kuvattuja IV-tyyppejä on pääsääntöisesti käytetty seuraavien aikakausien taloissa:
Ilmanvaihto voi kuitenkin olla joko osin, tai kokonaan uusittu vanhassakin talossa. Painovoimainen ilmanvaihtoTämä vanhin ilmanvaihtotyyppi toimii ilman sähköä ja koneita ja perustuu ns. “savupiippuilmiöön”. Eli lämmin sisäilma kevyempänä virtaa poistohormien kautta ulos talon katolta tuottaen samalla asuntoon pienen alipaineen, jonka ansiosta ulkoa tulee raskaampaa kylmää korvausilmaa tilalle. Korvausilman tulisi tulla suoraan ulkoa joko ulkoseinillä tai ikkunoiden yhteydessä olevista korvausilmaventtiileistä, tai ikkunoiden tiivisteraoista.  Talvella painovoimainen ilmanvaihto voi toimia jopa liiankin tehokkaasti. Säätäminen pienemmälle (”kuristaminen”) tehdään aina poistoventtiileillä/säleiköillä, ei korvausilmaventtiilejä tukkimalla! Kesällä ulkoilman ollessa yhtä lämmintä tai jopa lämpimämpää kuin sisäilma painovoimainen ilmanvaihto ei toimi, ainakaan tyynellä ilmalla. Tällöin sitä on autettava tuuletuksella. Ilmanvaihto voi kesällä ajoittain toimia myös väärään suuntaan: ilma tulee sisään asuntoon likaisista poistohormeista. Mikäli asunnossa on poistohormiin liitetty liesituuletin (tai liesikupu + huippuimuri) niin sitä käytettäessä täytyy joko keittiön tai mieluummin viereisen huoneen ikkuna avata. Muutoin liesituuletin imee asuntoon likaista korvausilmaa, esim. muista poistohormeista ja tulisijoista. Ilmaa kierrättävällä liesituulettimella ei tätä vaaraa ole. Myös takka (tms. tulisija) toimii samalla tavalla erillispoistona ja imee asunnosta palamisilmaa. Mikäli takalle ei ole järjestetty omaa korvausilmaa niin myös se voi imeä likaista korvausilmaa vääristä paikoista. Ikkunan aukaiseminen auttaa, mutta sieltä tulee tietysti kylmää ilmaa sisään. Joskus myös kylpyhuoneeseen on asennettu puhallin, joka tehostaa kostean ilman poistamista ja tilan kuivumista. Myös tämä erillispoisto tarvitsee korvausilman hallitusti ettei siitä tule em. haittoja. Puhallinta käytettäessä kannattaa kylpyhuoneen ikkunaa raottaa jolloin sieltä tuleva ulkoilma kuivaa tilan sitä tehokkaammin mitä kylmempää se on. Jos huoneessa ei ole ikkunaa, täytyy ovi jättää puhallinta käytettäessä raolleen ja korvausilman sisään tulo on mahdollistettava muualla asunnossa Painovoimaisessa ilmanvaihdossa on erityisen tärkeätä aina avata ikkuna käytettäessä (koneellisia) erillispoistoja. Muutoin varsinkin vanhemmissa taloissa sisäilman laatu heikkenee lähes poikkeuksetta. Erillispoistot eivät kuitenkaan aiheuta kosteusvaurioita talon rakenteille. Koneellinen poistoilmanvaihtoKoneellisessa poistoilmanvaihdossa ilman ulosvirtausta tehostetaan imemällä käytetty ilma asunnosta poistoilmakanaviston päässä (katolla) olevalla huippuimurilla. Näin toiminta ei riipu säästä ja se toimii tehokkaasti myös kesällä. Koneellinen poisto vaatii aina korvausilmaventtiilit tai –ikkunat, joiden kautta asuntoon tuodaan raikasta ulkoilmaa pois imetyn käytetyn ilman tilalle. Näiden puuttuminen tai tukkiminen aiheuttaa sen, että likaista korvausilmaa tulee vääristä paikoista (rakenteiden raoista, porraskäytävästä, naapuriasunnosta, takasta, viemäristä, tms.).  Keittiön liesikupu on tässä tyypissä oleellinen osa asunnon ilmanvaihtojärjestelmää ja se ei ole ns. erillispoisto, jota käytettäessä pitäisi avata ikkuna. Huippuimuria ohjataankin asunnosta useimmiten liesikuvussa olevasta säätimestä. Sitä ei yleensä voi (eikä saa) kokonaan sulkea ja pienin asetus “1” on ns. poissaolo-asento. Säätimen tulisi olla aina vähintään asennossa “2” kun ollaan kotona, myös yöllä. Tehokkaampia asetuksia tarvitaan tilapäisesti esim. pesutilojen kosteuden poistoon, ruoan valmistuksen aikana, tai kun asunnossa on normaalia enemmän ihmisiä. Vanhemmissa kerrostaloissa poistoilmanvaihdon tehotason ohjaus voi tapahtua myös kellon ohjaamana ilman, että asukas voi siihen itse vaikuttaa. Huonekohtaisesti ilmanvaihtoa voi säätää ikkunoiden karmeissa, tuuletusikkunoissa tai ulkoseinissä olevilla korvausilmaventtiileillä. Jos jostakin korvausilmaventtiilistä tulee talvella liikaa kylmää ilmaa kriittiselle oleskelualueelle, kannattaa muita korvausilmaventtiileitä avata enemmän jolloin virtaus ko. venttiilissä vähenee. Venttiilin sulkeminen/tukkiminen vain siirtää ongelman toiseen paikkaan. Liian tehokkaan ilmanvaihdon säätö/kuristus tehdään aina poistopuolelta! Ei korvausilmaa kuristamalla koska tällöin asunnon alipaine kasvaisi imien likaista korvausilmaa vääristä paikoista. Poistoilmanvaihdossa tuuletusikkunan ja sisäoven samanaikainen auki pito yhdessä huoneessa vähentää ilman virtausta muissa huoneissa. Mutta kesäöinä voi ihan hyvin pitää kaikkien makuuhuoneiden ikkunoita auki jolloin ilmavirtaus jakautuu tasaisesti niiden kesken. Takkaa (tms. tulisijaa) sytytettäessä täytyy huippuimuri laittaa pienimmälle teholle ettei sen aiheuttama alipaine ime savuja sisään. Tai aukaista ikkuna tai ovi. Syttymisen jälkeen takan palaminen ei häiritse koneellista poistoilmanvaihtoa vaan se toimii sen rinnalla tehostaen ilmanvaihtoa ja ottaa palamisilmansa asunnon korvausilmaventtiileiden kautta. Kovilla pakkasilla huippuimuria voikin pitää myös takan palamisen aikana pienellä teholla koska takka toimii palaessaan toisena ”huippuimurina”. Kun takassa ei ole tulta sen luukkujen ja/tai savupellin tulee olla tiiviisti kiinni ettei huippuimuri ime sen kautta asuntoon likaista korvausilmaa. Tässä IV-tyypissä on erittäin suuri riski pilata sisäilma mikäli korvausilmaventtiileitä ei pidetä auki ilman sisään virtaukselle. Tällöin huippuimurin aiheuttama alipaine imee korvausilman väkisin paikoista mistä se ei tule puhtaana ja raikkaana. Tämä ei kuitenkaan aiheuta kosteusvaurioita talon rakenteille. Kylminä vuodenaikoina koneellinen poistoilmanvaihto toimii sähkökatkojen aikana rajoitetusti painovoimaisena. Tämä ei kuitenkaan talvellakaan riitä poistamaan pesutilojen kosteutta eli suihkun ja saunan käyttöä olisi tällöin vältettävä tai hoidettava kuivatus tuulettamalla. Koneellinen tulo/poisto (LTO)Rakennusten energiansäästömääräysten johdosta uusissa taloissa on lähes poikkeuksetta tulo/poisto-ilmanvaihtokone, jossa on myös lämmön talteenotto (LTO). Koneen lämmönvaihdin siirtää kylminä vuodenaikoina poistoilman lämpöä tuloilmaan säästäen lämmitysenergiaa ja ehkäisten vedon tunnetta. Haittana on, että monimutkaisen järjestelmän käyttö ja hoito vaatii huomattavasti enemmän osaamista ja viitseliäisyyttä. Virheet ja laiminlyönnit näissä helposti pilaavat sisäilman laadun ja lisäävät rakennuksen kosteusvaurioiden riskiä. Ilmanpoisto “likaisista” tiloista toimii samoin kuin koneellisessa poistoilmanvaihdossa, mutta tämän lisäksi myös korvausilma tuodaan muihin huoneisiin ilmanvaihtokoneelta puhaltimen avulla tuloilmakanaviston kautta. Tuloilmaventtiilit sijaitsevat yleensä sisäseinillä tai katossa.  Ilmanvaihdon päivittäinen käyttö tapahtuu joko liesikuvussa olevasta (kerrostalot) tai erillisestä säätimestä: valitaan asetus “kotona/2”, “poissa/1” tai “tehostus/3-4”. Tehoasetuksia voi olla useampiakin ja IV-kone voi olla myös varustettu kosteus- ja hiilidioksidi-antureilla, jotka säätävät automaattisesti ilmanvaihdon tehotasoa (harvinainen). Kerrostaloissa kärynpoisto on useimmiten toteutettu IV-koneeseen liitetyllä liesikuvulla ja tällöin korvausilman saamiseksi ei tarvitse avata ikkunaa (ei erillispoisto). Pientaloissa keittiön kärynpoisto sen sijaan on usein toteutettu erilliseen poistohormiin kytketyllä liesituulettimella (tai liesikuvulla + huippuimurilla), joka vaatii oman korvausilmansa. Tämä on vain harvoin toteutettu automaattisesti ja siksi liesituulettimen käytön ajaksi täytyy aukaista ikkuna (mieluiten viereisessä huoneessa). Muutoin omalla hormilla varustettu liesituuletin/kupu imee asuntoon likaista korvausilmaa, esim. takasta, rakenteiden raoista tai jopa viemäristä! Ja voi talvella häiritä IV-konetta (jäätyminen, "pätkiminen"). Myös takka (tms. tulisija) toimii samalla tavalla erillispoistona ja imee asunnosta palamisilmaa. Mikäli takalle ei ole järjestetty omaa korvausilmaa niin myös se voi imeä likaista korvausilmaa, esim. liesituulettimen/kuvun hormista. Ja voi tiiviissä talossa jäädyttää talvella IV-koneen. Ikkunan raollaan pitäminen auttaa, mutta sieltä tulee sisälle tietysti kylmää ilmaa. Tulo/poisto-ilmanvaihtokone vaatii aina suodattimen ulkoilmalle koska muutoin itse laitteeseen ja tuloilmakanavistoon kertyisi pölyä ja biomassaa, joka paitsi haittaa koneen toimintaa, myös pilaa asuntoon puhallettavan tuloilman. IV-koneen suojana on suodatin myös poistopuolella. Suodattimet tulisi vaihtaa vähintään 2 kertaa vuodessa ja imuroida muutaman kerran vaihtojen välillä. Kesällä ainakin tulopuolen suodattimet on hyvä imuroida jopa kuukausittain, jotta tuloilma pysyy raikkaana. Keväällä ja syksyllä laitetaan kone samalla myös kesä- tai talvi-asentoon, jos tämä ei tapahdu automaattisesti (kesällä lämmönvaihdin ohitetaan jotta tuloilma ei lämpiäisi). Myös talon ulkoseinällä oleva ulkoilmasäleikkö on tarkistettava ja tarvittaessa puhdistettava kerran vuodessa. Siinä ei saa olla hyönteisverkkoa koska silloin se tukkeutuu kesällä lähes varmasti. Muutoinkin se voi tukkeutua yllättävän nopeasti aiheuttaen asuntoon suuren alipaineen, joka imee korvausilman vääristä paikoista pilaten sisäilman! Hankalassa paikassa olevan säleikön sekä ulkoilmaputken voi kätevästi puhdistaa IV-koneelta voimakkaalla puhalluksella (esim. verstasimurilla). IV-koneen sisällä oleva lämmönvaihdin sekä puhaltimet puhdistetaan silloin kun niissä on näkyvää pölyä ja likaa. Pientaloissa suodattimien vaihto ja IV-koneen puhdistus on yleensä asukkaan vastuulla. Kerrostaloissa se tapahtuu useimmiten huoltoyhtiön toimesta, mutta huoneistokohtaisen IV-koneen tapauksessa toimenpiteet, joko osin tai kokonaan, voivat olla myös asukkaan vastuulla. Myös koko asunnon kattavalle tuloilmakanavistolle on tilattava puhdistus (“nuohous”) 5-10 vuoden välein. Tuloilmakanavisto voi saastua puhdistuskuntoon myös aiemmin, jos tuloilman suodatin on liian harva, se asennetaan väärin tai se pääsee rikkoutumaan. Asunnon alipaine säädetään oikeaksi IV-koneen tulo- ja poistoilmavirtojen erolla. Monipuolisemmissa laitteissa voidaan ohjauspaneelista säätää tulo/poisto puhaltimien tasapainoa. Yksinkertaisemmissa laitteissa säätö tehdään suodattimilla: tuloilmavirta on pienempi koska siinä on yksi suodatin enemmän kuin poistopuolella. Alipainetta voi tällöin pienentää lisäämällä poistopuolen karkeasuodattimen päälle toisen suodattimen tai palan suodatinmattoa. Tässä IV-tyypissä on tärkeätä pitää koko tuloilmareitti ulkoilmaritilästä aina huoneiden tuloilmaventtiileihin/hajottajiin asti puhtaana ettei sinne kertynyt lika ja biomassa pilaisi sisään tulevaa ilmaa. Toinen tärkeä asia on pitää painesuhteet oikeina ettei ylipaine pääse aiheuttamaan kosteusvaurioita rakennukselle. IV-konetta ei myöskään saa koskaan kokonaan sammuttaa vaikka asunto olisikin tyhjillään. Sähkökatkojen aikana koneellisella tulo/poisto-ilmanvaihdolla varustetun rakennuksen ilmanvaihto pysähtyy täysin. Sähkökatkojen aikana asukkaille on tuotava raitista ilmaa ja kosteus poistettava tuulettamalla. Hiilidioksidihälytin makuuhuoneessa on suositeltava seuduilla, missä voi esiintyä pitempiä yöllisiä sähkökatkoja! LTO/IV-koneen jäätyminenKovilla pakkasilla lämmön talteenotolla varustettu IV-kone voi jäätyä vaikka siinä onkin
jäätymissuojaus. Jäätymisvaara on suurin poistettaessa erittäin
kosteaa ilmaa (suihku, sauna, pyykin kuivaus) ja käytettäessä samanaikaisesti
erillispoistoja (ulos puhaltava liesituuletin/kupu, takka,
keskuspölynimuri) aukaisematta ikkunaa. Tällöin tiiviissä talossa erillispoistot imevät
IV-koneen kautta enemmän pakkasilmaa kuin mitä sen kautta poistetaan
lämmintä ilmaa (IV-koneen omat tulo/poisto-tasapainon säädöt eivät päde tässä tilanteessa). IV-koneissa oleva tuloilman lämmitys (ns. jälkilämmitys) ei auta jäätymiseen sillä se lämmittää vain jo lämmönvaihtimen läpi tullutta, huoneistoon puhallettavaa ilmaa. Sen sijaan ulkoilman esilämmitys auttaisi, mutta sitä ei yleensä IV-koneissa ole koska se heikentäisi laitteen energiatehokkuutta (myyntiargumentti). Mikäli lämmönvaihdin jäätyy tukkoon, se on otettava ulos koneesta ja sulatettava kuumalla vedellä ja/tai hiustenkuivaajalla. Jäätynyt IV-kone voi nimittäin tehdä asunnon reilusti ylipaineiseksi johtaen erittäin suureen kosteusvaurioriskiin (ns. kuutiokoneet). Tai pysäyttää ilmanvaihdon kokonaan (ns. kiekkokoneet). Jäätymisen huomaa esim. ikkunoiden huurtumisesta tai siitä, että poistoventtiilit eivät enää ime ilmaa kunnolla. Joissakin IV-koneissa jäätymisenesto on toteutettu tuloilmapuhallinta katkomalla tai laskemalla sen tehoa. Tällöin asuntoon tulee aina lyhyeksi ajaksi suurempi alipaine, joka saattaa imeä likaista korvausilmaa vääristä paikoista. Jos asiasta on haittaa niin joistakin ikkunoista voi ottaa pätkän tiivisteitä pois jolloin raoista virtaa katkojen aikana raikasta, mutta tosin kylmää korvausilmaa. Jäätymistä tapahtuu helpommin erittäin tiiviissä talossa. Taloissa, joissa osa kylmästä ulkoilmasta tulee rakenteiden läpi tai tarkoituksella tehtyjen korvausilma-aukkojen kautta, ei jäätymistä tapahdu yhtä usein. IV-koneen sähkönkulutuksesta LTO/IV-kone säästää lämmitysenergiaa, mutta se tekee tämän sähköä kuluttaen. IV-koneessa sähköä kuluttavat eniten seuraavat osat:
Puhaltimet ovat päällä vuoden jokaisena päivänä ja niiden sähkön kulutus riippuu asunnon koosta (ilmavirran suuruus), sekä tietysti myös ilmanvaihdon tehotason (esim. 1-4) asetuksesta. Vanhemmissa IV-koneissa on yleensä vaihtovirtapuhaltimet (AC), joiden vuosittainen kulutus asunnon koosta riippuen on 500-1.500 kWh/v. Uusissa IV-koneissa on nykyään elektronisesti ohjatut tasavirtapuhaltimet (EC), jotka ovat energiatehokkaampia kuluttaen tyypillisesti 350-1.200 kWh/v. Nämä suuruusluokat pätevät oikein säädetylle ja riittävälle ilmanvaihdolle alle 150 m2 asunnoissa. Poistopuhaltimen kuluttama sähköenergia menee harakoille, mutta tulopuhaltimen energiankulutus jää kylmillä ilmoilla hyödyksi asunnon lämmityksessä. Eli puhaltimien sähköenergian kulutuksesta noin 1/3 tulee hyötykäyttöön. Puhaltimien sähkönkulutuksesta ei kuitenkaan kannata säästää sammuttamalla IV-kone tai pitämällä sitä liian pienellä teholla: todella kallista säästöä asukkaiden ja asunnon/talon terveyden kustannuksella! Parhaiten kulutuksen voi minimoida pitämällä suodattimet, IV-kone ja venttiilit/säleiköt puhtaina sillä tukkeutumat lisäävät puhaltimien sähkön kulutusta. Talven pakkasilla lämmönvaihdin ei kykene lämmittämään tuloilmaa riittävästi ja siksi ilmaa lämmitetään lisäksi sähkövastuksella (jälkilämmitys). Tämän sähkönkulutus riippuu asunnon koosta ja sijainnista, lämmönvaihtimen tehokkuudesta, sekä tuloilman lämpötilan säädöstä. Etelässä sijaitsevan alle 50m2 asunnon, jossa on hyvän hyötysuhteen omaava IV-kone (vastavirta- tai pyörivä kenno), jälkilämmityksen sähkönkulutus jää 17C säädettynä useimmiten alle 500 kWh/v. Vanhemmalla IV-koneella (ristivirtakenno) ja liian lämpimälle säädetyllä tuloilmalla voi isossa ok-talossa pohjoisessa kulutus olla jopa yli 5.000 kWh/v! Tuloilman lämmitys on lähinnä mukavuuslämmitystä ja siitä voi tinkiä säätämällä tuloilman termostaatin 12-15C. Toisaalta jälkilämmityksen sähköenergia tulee lähes kaikki hyödyksi lämmityksessä ja sähkölämmitteisessä talossa se ei kasvata sähkölaskua yhtään. Muissa lämmitysmuodoissa kylläkin.
Jäätymisenesto/sulatus kuluttaa myös sähköä, jos se on toteutettu ulkoilman esilämmitysvastuksella. Myös jäätymissuojaus lämmönvaihtimen ohituksella lisää sähkönkulutusta jälkilämmitysvastuksessa. Huonosti toimiva jäätymissuojaus voi kerryttää lämmönvaihtimeen huurretta, joka heikentää sen hyötysuhdetta ja siten lisää IV-koneen energian kulutusta. Esi- ja/tai jälkilämmitys voi tapahtua myös talon vesikiertoiseen lämmitykseen liitetyillä vesipattereilla jolloin ne eivät juurikaan kuluta sähköä, mutta sen sijaan sitäkin enemmän lämmitysenergiaa (huonompi hyötysuhde kuin sähkövastuksilla). Oikein käytettynä ja huollettuna LTO/IV-kone kuitenkin aina säästää enemmän lämmitysenergiaa kuin mitä se kuluttaa sähköenergiaa. Toimenpiteet asuntoon muutettaessaMuutettaessa uuteen käytettyyn asuntoon ei varmasti voi tietää onko edellinen asukas osannut hoitaa ilmanvaihtojärjestelmää oikein. Seuraavat asiat on siksi syytä tarkistaa ja tarvittaessa suorittaa hetimmiten ennen kuin uudet asukkaat alkavat oirehtia huonosta sisäilmasta. Kaikissa tyypeissä:
Koneellisessa tulo/poisto/LTO-ilmanvaihdossa lisäksi:
Myyttejä ja vääriä käsityksiä ilmanvaihdosta“Energiaa kannattaa säästää säätämällä ilmanvaihto talvella minimiin”. Tämä on erittäin kallista säästöä ja kostautuu siinä vaiheessa kun talosi/asuntosi arvo homeen takia romahtaa jopa negatiiviseksi. Tai asukkaat sairastuvat huonosta sisäilmasta. “Yöllä ilmanvaihdon voi laittaa minimiin”. Yöllähän asunnoissa yleensä on eniten asukkaita, jotka sekä pilaavat ilmaa että tarvitsevat raikasta hengitysilmaa. Vaikka isossakin asunnossa olisi vain kaksi ihmistä, ei ”1/poissa” asetus riitä pitämään näiden yhteisen makuuhuoneen ilmaa raikkaana. Eli yöllä ilmanvaihdon tulee olla vähintään tehoasetuksessa “2/kotona”. “Kylpyhuoneen kuivatuksen hoitaa lattialämmitys”. Ei hoida. Lattialämmitys kuivaa lattian haihduttamalla veden ja täten vain lisää ilmankosteutta, joka ilman kunnollista ilmanvaihtoa aiheuttaa kosteusvaurioita. Kuivatus vaatii aina ilmanvaihtoa tai tuuletusta. Ja lattia kannattaa aina lämmityksestä huolimatta kuivata lastalla. “Likainen suodatin suodattaa vain paremmin”. Täysi imurin pölypussikin suodattaa erittäin hyvin, mutta siitä tulee hirveä haju ja imuteho on huono! Suodattimeen kertynyt ja siinä muhiva biomassa pilaa sen läpivirranneen korvausilman. Lisäksi tukkeutunut suodatin kuristaa asunnon ilman vaihtumista ja kasvattaa IV-koneen sähkönkulutusta. “Alipaine on vaarallista”. Ilmanvaihdon tuottama alipaine on hyvin pieni verrattuna sään aiheuttamiin ilmanpaineen vaihteluihin ja se ei ole vaarallista oikein rakennetussa talossa. Se voi olla haitallista rakennuksessa, jossa korvausilmalle ei ole järjestetty tuloreittejä (tai ne on tukittu) ja alipaine imee ilmaa paikoista, joista se ei tule puhtaana ja raikkaana (esim. alapohjasta, liesituulettimesta, takasta, kerrostalon rappukäytävästä, tai jopa viemäristä). “Koneellisessa tulo/poisto ilmanvaihdossa alipaine kannattaa säätää mahdollisimman pieneksi”. Näin ei voida tehdä useampikerroksisessa asunnossa sillä myös ylimmän kerroksen sisäkatossa tulisi olla talvellakin pieni alipaine. Alakerrassa on tällöin aina reilu alipaine. Myös yksikerroksisessa asunnossa liian pieneksi säädetyllä alipaineella tuloilmapuhallin voi tehdä esim. makuuhuoneen sisäovi suljettuna selvästi ylipaineiseksi aiheuttaen ikkunoiden huurtumista ja lisäten kosteusvaurioiden riskiä. “Tiiviissä talossa voi olla ylipainetta”. Normaali asuinrakennus ei koskaan edes uutena ole niin ilmatiivis etteikö ylipaine lisäisi kosteusvaurioiden riskiä. Ja tiiveys rapautuu ajan myötä. Vuotojen keskittyminen harvempiin paikkoihin vain lisää noiden paikkojen riskialttiutta (esim. ikkunat, läpiviennit, liitokset, kiinnitykset sekä höyrysulun saumat ja repeämät). Päivitetty ja täydennetty: 11.1.2019 |