Ponttoonilaiturin malli "porras" rakennusohjeet  Tässä esitetty uiva laituri on tarkoitettu joko kiinteän tai kelluvan käyntilaiturin päätyosaksi. Laiturin suunnittelussa on kolme peruslähtökohtaa:
Toinen vaatimus toteutuu tekemällä laiturista tarpeeksi tukeva ja leveä, sekä sijoittamalla ponttonien kaikki kantavuus mahdollisimman lähelle laiturin reunoja. Putkiponttoonit ovat tällöin paras valinta ja niiden etuna on vakauden mahdollistavan rakenteen lisäksi niiden kestävyys jäiden puristuksessa. (Katso erillinen ponttonilaiturin vakavuustarkastelu). Kolmas vaatimus on toteutettu erittäin vahvalla rakenteella sekä mm. seuraavilla ratkaisuilla:
Piirustukset ja mitoitusLiitteenä pdf-tiedostona olevat piirustukset eivät ole aivan ”oikeaoppiset”, mutta ne ajanevat asiansa. Eri puutavaralajit on piirretty eri väreillä, ”raudat” mustina ja ponttonit harmaina. Materiaalit (puutavara + kiinnikkeet) ja painot on listattu liitteenä olevassa Excel tiedostossa.Piirustuksessa laiturin mitat ovat n. 2,3 m * 5,1 m ja ponttoneina on tällöin 2 kpl 5 m sekä 2 kpl 1 m pitkiä ja halkaisijaltaan 400 mm olevia putkiponttoneita. Laituria voi hyvin myös leventää 10 cm portain (kansilauta + rako) ja pidentää tai lyhentää käytettävien ponttonien mukaisesti. Kaiteen ja penkin voi siirtää toiselle sivulle, tai jättää pois jolloin molemmat sivut toteutetaan ilman kaidetta olevaa sivua vastaavasti. Rungon pitkittäislankut ja poikittaislankkujen päissä olevat kaidepylväät tai ”tapit” muodostavat pääponttoneille 15 cm syvät ja 40 cm leveät solat, joihin ponttonit väljästi sopivat. Laituri makaa omalla painollaan ponttonien päällä ja jos jäät nostavat sitä, niin se laskee takaisin omalle paikalleen ponttonien pyöreän muodon ansiosta. Jäiden takia ponttoneja ei kannata kiinnittää kanteen millään pannoilla, sillä jos jäät haluavat nostaa kantta niin nehän nostavat kiinnityksestä huolimatta ja tällöin joku paikka pettäisi. Ponttonisolien sisämitta pituussuunnassa on piirustuksessa tasan 5 m. Tämä mitta täytyy sovittaa käytettäviin ponttoneihin siten, että se on n. 1-3 cm pitempi kuin ponttonien pituus n. 22 C lämpötilassa. Muoviponttonit nimittäin elävät lämpötilan mukana. Ponttoonit ja kantavuudetPiirustuksen mitoilla ponttonien brutto-kantavuus on yhtensä noin 1.500 kg ja netto-kantavuus n. 1.350 kg. Laiturin kannen paino on n. 400 kg ja maksimi suositeltu hyötykuorma 750 kg. Erotus 200 kg tarvitaan kallistusvaraksi.Päätyponttonit voi jättää myös pois, jos laiturista halutaan matalammalla uiva ja pienempi 625 kg suositeltu hyötykuorma riittää. Rannan puoleinen päätyponttoni kuitenkin tarvitaan ehdottomasti, jos laituriin tulee ilman omia kellukkeita oleva käyntisilta. Laiturin kannen korkeus vedenpinnasta ilman kuormaa on noin 35 cm korkeassa osassa ja noin 25 cm matalassa osassa. Ilman päätyponttoneita tämä kuivakorkeus on n. 2 cm matalampi. PuutavarastaKaikki puutavara on kestopuuta. Järeämpi runkotavara A kyllästettyä ja kansilaudat AB kyllästettyä. Kestopuun värillä ei juurikaan ole merkitystä sillä se on joka tapauksessa kuivuttuaan suojattava värillisellä (pigmenttiä sisältävällä) öljyllä tms. Kestopuuta ei nimittäin ole suojattu auringon UV-säteilyä (harmaannuttaa) eikä vettä vastaan (liuottaa vähitellen kyllästeen pois).Piirustuksessa runko on tehty sahatusta 50*150 ja 50*100 lankuista; kaidetolpat, penkin jalat sekä lyhyet ”tapit” höylätystä 45*95 lankuista. Vaihtoehtoisesti 50*100 ja 45*95 lankut voidaan molemmat korvata mitallistetulla ja hienosahatulla 48*98 lankulla. Joitakin kriittisiä mittoja täytyy tällöin hieman säätää vastaavasti. Kansi tehdään 28*95 höylätystä laudasta. Penkissä voi painon keventämisen takia hyvin käyttää myös ohuempaa 21 mm paksua lautaa. KiinnikkeistäKaikkien kiinnikkeiden tulisi olla joko ruostumattomia tai kuumasinkittyjä. Ei missään nimessä yhtään sähkösinkittyä rautaa, ruuvia tai pulttia!Suosittelen käyttämään kestopuussa aidosti ruostumattomia (RST) ruuveja. Makeaan veteen riittää A2 (AISI 304), mutta merelle mieluiten A4 (AISI 316). Myös AISI 410 ruuveja myydään ”ruostumattomina”, mutta ne ovat todellisuudessa vain rajoitetusti ruostumattomia. Ne kestänevät kunnolla pinnoitettuina, mutta omakohtaisen kokemukseni mukaan ruskea tai vihreä pinta AISI 410 ruuveissa on usein vain pelkkä maali, joka lähtee jo ruuvattaessa kierteen harjalta pois. Ja koska hinnassa ei ole suurta eroa niin en suosittele niitä. Kanteen ja lautoihin käytetään 55 mm pitkiä ruuveja ja kriittisiin paikkoihin 75 mm. Runkoon tarvitaan 90 mm ruuveja mieluimmin 6 mm paksuisena. Joskin nämä ovat kyllä jo melkoinen haaste useimmille akkuvääntimille, joiden kanssa täytynee tyytyä 5 mm paksuihin. Ruuvien on syytä olla itse poraavia, jotta esiporausta ei tarvita kriittisissäkään paikoissa. Varsinkin kuiva puutavara halkeaa helposti ruuvattaessa lähelle päätyä. Lisäksi kuumasinkityille raudoille tarvitaan (kunnolla) pinnoitettuja 5 * 40 mm ankkuriruuveja. Ne ovat tässä käytössä RST ruuveja parempia sillä ne eivät muodosta sähköparia sinkityn raudan kanssa. RST rautoja käytettäessä luonnollisesti myös näiden ruuvien tulisi olla RST ruuveja. Kulmaraudat, palkkikengät ja kansiruuvit voivat makeassa vedessä olla kuumasinkittyjä. Laiturin alakulmien kulmarautojen on kuitenkin aina syytä olla ruostumattomat. Nämä raudat jäävät näkyviin ja niiden tehtävänä on ehkäistä kulmien vauriot joko jäiden hankauksesta; tai kiveen hakkaamisesta, mikäli laituri irtoaa ja pääsee ajelehtimaan rantaan. Ulomman päädyn kulmaraudat voi korvata myös tolppa-ankkurointiin tarkoitetuilla RST kulmilla. EsivalmistelutSahaa ensin rungon lankut ja piirustuksessa omalla sivullaan mitoitetut kaidetolpat, penkin jalat ja tapit. 45*95 (tai 48*98) lankusta tehtyjä tappeja käytetään kahteen tarkoitukseen:
Rungon kasausKasaaminen aloitetaan 50*150 lankuista. Päätylankut kiinnitetään pitkittäislankkuihin jokaisesta liitoksesta kahdella 12 mm * 180-200 mm kansiruuvilla. Päätylankkuihin tehdään 12 mm reiät ja pitkittäislankkujen päihin 6-8 mm esiporaukset. Matalassa päädyssä ylempi kansiruuvi on hyvä laittaa n. 60 mm päähän lankun yläpinnasta jotta kansilaudoissa voitaisiin tässä kohdassa käyttää 75 mm ruuveja ilman, että ne osuvat kansiruuviin.Kansiruuveihin laitetaan isot aluslevyt samasta materiaalista ja ruuvit väännetään niin syvälle, että aluslevyt uppoavat selvästi puuhun. Älä kuitenkaan kiristä liikaa sillä silloin kansiruuvi ”poraa” esiporatun reiän ja kiinnitys heikkenee. Vaseliinia, öljyä, saippuaa, tms. voi käyttää liukasteena helpottamaan ruuvausta. Useinkaan pitkittäislankut eivät ole täysin suoria ja varmista siksi, että ne eivät molemmat ole samaan suuntaan mutkalla. Oikaisu on helpointa, jos molemmat lankut ovat keskeltä sisäänpäin vääntyneitä (eli keskellä välimitta pienempi). Tällöin oikaisu tapahtuu kiinnittämällä seuraavaksi suunnilleen pitkittäislankkujen puoliväliin tuleva penkin jalka sekä sen kylkeen kiinni tuleva 50*100 välituki pitkittäislankkujen väliin. Välituen alapinta tulee samalle tasolle 150 mm lankkujen alapinnan kanssa ja sen päälle tulee vielä diagonaali, jonka yläpinnan olisi oltava 150 mm lankkujen yläpinnan tasolla. Välilankun pituuden tulee olla sellainen, että pitkittäislankkujen ulkosivuilla olevien ponttonisolien leveys on oikea (sahatun lankun paksuus voi vaihdella ja näin myös lankkujen sisäpuolinen väli). Jos taas pitkittäislankkujen väli on keskellä suurempi kiinnitetään välilankku ensin vain toisesta päästä ja käytetään esim. taljaa ja köyttä vetämään pitkittäislankut tiiviisti välilankkuun kiinni ennen toisen pään kiinnitystä. Pienen raon saa kiinni myös ruuveilla vetämällä, mutta vain jos pitkittäislankkuihin esiporataan vähintään ruuvin halkaisijan kokoinen reikä. Ilman tätä esiporausta 90 mm ruuvi ei vedä rakoa kiinni. Kannen tukirakenne ja diagonaalitSeuraavaksi kiinnitetään rannan puoleiseen päätyyn tulevat kaidetolpat ja tapit sekä näihin ensimmäinen poikittaislankku. Sitten korkean osan uloin poikittaislankku ja siihen liittyvä tappi, penkin jalka ja kaidetolppa. Tarkista että kunkin poikittaislankun kummankin pään ulkonema pitkittäislankkujen ulommista kyljistä mitattuna on oikea (ponttonisola) ennen poikittaislankun kiinnitystä ja pakota se kohdalleen tarvittaessa. Tämän jälkeen kiinnitä pitkittäislankkujen väliin rannan puoleisen päätyponttonin vaatimat tukilankut (jos sellaista käytetään). Tämän jälkeen asennetaan muut poikittaislankut. Voit joutua vääntämään pitkittäislankkuja kiinnittäessäsi näitä: tarkista ponttonisolien mitta jokaisen poikittaislankun kohdalla. Joka toinen lankku kiinnitetään ”ylösalaisin” olevilla 195 mm pitkillä palkkikengillä pitkittäislankkuihin. Nämä palkkikengät kannattavat pitkittäislankkuja ja niitä laitetaan vain joka toiseen poikittaislankkuun sen vuoksi, että niiden kohdalle sattuvaa kansilautaa ei voida ruuvata kiinni ko. poikittaislankkuun. Palkkikengät on hyvä upottaa poikittaislankkuihin jotta kannesta tulee tasainen. Diagonaalit ruuvataan myös altapäin yhdellä 90 mm ruuvilla jokaiseen poikittaislankkuun. Palkkikengät (6 kpl) voidaan myös korvata lankkutapeilla samoin kuin piirustuksessa ilman palkkikenkää oleva poikittaislankku. Liitoksista ei tällöin tule aivan yhtä vahvat ja tässä tapauksessa ankkuriruuvien tilalle on hankittava vastaavasti lisää 90 mm ruuveja. Matalan osan runkorakenteetMikäli ulompaan päätyyn tulee päätyponttoni, sen tuenta tehdään seuraavaksi ja siihen kiinnitetään myös matalan osan keskikooli. Jos päätyponttonia ei käytetä, ulottuu keskikooli päätylankkuun asti ja tällöin lankku laitetaan syrjälleen, ei lappeelleen (kiinnitys: palkkikengät molemmissa päissä). Rungon pintakäsittelyMikäli puutavara on tarpeeksi kuivaa (ei läpimärkää juuri kyllästettyä), runko kannattaa nyt öljytä ennen kannen laittamista. Tarpeeksi kuivat, valmiiksi sahatut kaidetolpat, penkinjalat ja tapit olisi jopa hyvä laittaa alapäästään öljyä sisältävään astiaan yön yli imemään öljyä jo ennen niiden kiinnitystä runkoon.Reunalaudat osa rakennettaEnnen reunalautoja kiinnitetään poikittaislankkujen päihin tulevat kaidetolpat sekä lankku- ja lautatapit. Lautatapit kiinnitetään 75 mm ruuveilla ja varmista, että niiden yläpää tulee tarkasti ja suorakulmaisesti poikittaislankkujen yläreunan tasalle jotta niiden päälle tulevat kansilaudat tukevat tappeja yläpuolelta.Reunan lankkutappeja ja kaidepylväitä voi vahvistaa lisäksi sopivilla kulmaraudoilla, jotka laitetaan poikkilankkujen alapuolelle. Alakulmiin laitetaan RST 105*105*90 kulmaraudat, jotka kannattaa ruuvien lisäksi kiinnittää päätylankkuun myös RST (lukko)pultilla, mutta niin ettei mikään terävä osa osu ponttoniin ja hankaa sitä puhki. Reunalaudat kiinnitetään korkeassa osassa sekä poikittaislankkujen päihin että kaidetolppiin ja tappeihin. Ruuvaa alempi reunalauta myös jokaiseen lautatappiin 55 mm ruuveilla. Ylin reunalauta tulee 5-7 mm kansilautoja korkeammalle ja muodostaa näin reunuksen, joka estää liukastumista ja tavaroiden vierimistä reunan yli. Kaidereunalla reunus voi olla korkeampikin. Alempi reunalauta jatkuu korkeasta osasta matalaan osaan ja muodostaa myös siellä 5-7 mm reunuksen. Rungon viimeistely ennen vesille laskuaMatalan osan 4 ensimmäistä kansilautaa ulommasta päästä lukien täytyy kiinnittää ennen vesillelaskua, sillä nämä laudat kantavat matalan osan rungon. Tämä on tehtävä vaikka päätyponttonia ei käytettäisikään sillä muutoin reunaponttonien päädyt nousevat ylös vaikeuttaen kansilautojen kiinnitystä. Käytä näissä laudoissa 75 mm ruuveja, mutta varo osumasta rungon päädyssä oleviin kansiruuveihin.Kaidereunalla kiinnitä vähintään kaiteen ylin lauta jotta saat kaidetolpat 90 asteen kulmaan kanteen nähden. Myös korkean osan reunimmaiset kansilaudat kannattaa kiinnittää nyt sillä niihin täytyy tehdä loveukset tapeille ja kaidetolpille. Jätä n. 5 mm raot loviin joka suuntaan. Myös ankkuroinnin ja käyntisillan tms. vaatimat kiinnikkeet on syytä tehdä ennen mahdollista vesillelaskua. Nyt runko voidaan laskea vesille kevyempänä ilman kansilaudoitusta ja penkkiä, jotka tehdään vasta vesillä. Voit toki myös viimeistellä koko laiturin mailla ennen vesillelaskua, jos sinulla on hyvä paikka mistä saat sen helposti vesille painavampanakin.  KansiKansi on suunniteltu siten, että aivan lautojen päihin ei tarvitse laittaa yhtään ruuvia. Näin vältetään lautojen halkeaminen päästään.Lautojen tarkka leveys riippuu niiden kosteusasteesta ja märkänä tehty rako suurenee lautojen kuivuessa. Hyvä rako on 5-7 mm. Jos haluat laudat tasaisella raolla koko kanteen tee seuraavasti: mittaa reunalautojen väli, vähennä siitä 6 mm ja jaa se lautojen lukumäärällä. Tämä mitta on yhden laudan + raon leveys ja voit merkitä lautojen paikat uloimpiin ja keskimmäiseen poikittaislankkuihin koko matkalle. Reunoille voi jättää isommat välit jotta saat tasattua lauta + rako mitan sopivasti. Reunimmaisiin lautoihin tehdään kolot kaidetolppien ja reunatappien kohdalle, kuten myös keskellä penkin jalkojen kohdalla. Jätä myös näihin koloihin n. 5 mm raot joka suuntaan. Jos sinulla ei ole tarpeeksi kokopitkiä lautoja, voit helposti jatkaa lautoja tupla-poikittaislankkujen kohdalla. Laita jatkos ”ilmaan” lankkujen väliin ja jätä siihenkin n. 5 mm rako. Matala pääty: Uloimmat 4 kansilautaa ruuvataan kokonaan 75 mm ruuveilla jotta ne kestävät reunaponttonien päätyjen ja mahdollisen päätyponttonin kantovoiman. (Älä kuitenkaan laita 75 mm ruuveja kahteen uloimmaiseen lautaan pitkittäislankkujen kohdalla, jos on vaara että ne osuvat lankkujen päissä oleviin kansiruuveihin!). Muualla käytetään sekä 55 mm että 75 mm ruuveja aina silloin tällöin kaverina. Keskikooliin riittävät 55 mm ruuvit. MuunnelmiaLaiturin pituutta voi lyhentää tai pidentää käyttämällä korkeassa osassa 3,3-4,8 m lautoja ja säätämällä matalan osan pituutta käytettävien ponttonien mukaisesti.Jäykän rungon ansiosta ponttoneina voi käyttää myös 4 kpl lyhyempiä putkiponttoneita, jotka laitetaan ponttonisoliin peräkkäin. Haluttaessa matalampi laituri voidaan 400 mm putkiponttonit korvata neljällä 315 mm ponttonilla leventämällä ponttonisolia 630 mm leveiksi. Laituria ei tässä tapauksessa voi vakavuuden kärsimättä juurikaan kaventaa. Päätyponttoneja ei tällöin tarvita; paitsi rannan päässä siinä tapauksessa, että siihen tulee käyntisilta ilman kellukkeita. Useammasta erillisestä osasta koostuvat ponttonit ovat kuitenkin jäissä talvehtimisen kannalta huonompi ratkaisu kuin yhdet kokopituiset ponttonit. PrototyypistäValokuvissa esitetyn prototyypin rakenne ei ole ihan täsmälleen piirustusten mukainen. Tämä kesällä 2011 rakennettu laituri on ilman vaurioita talvehtinut jo kaksi talvea jäissä. Käytössä laituri on todettu erittäin vakaaksi ja tukevaksi.Käyntisillan sijasta laituri on liitetty kiinteään, säädettävillä jaloilla pohjassa seisovaan käyntilaituriin alumiinisilla liukukiskoilla ja muovisilla (POM) liukuprofiileilla. Tämä kiinnitystapa on varsinkin lapsille ja vanhuksille käyntisiltaa huomattavasti turvallisempi ja tukevampi; kunhan tietyt turvaseikat huomioidaan. Tässä sovellettu liukumekanismi on alunperin tarkoitettu aivan muuhun käyttöön ja alumiinikisko ei ole mielestäni tarpeeksi vahva, mutta on yllättäen kestänyt jo useita vuosia niin käytössä kuin jopa laiturin jäissä talvehtimisenkin. Laiturin materiaalikustannukset vuonna 2011 olivat noin 1.500 €, sisältäen myös varustelun (mm. uimaportaat, suojat, pollarit), mutta ei päätyponttoneja. Päivitys syyskuu 2014: keväällä 2014 jäät työnsivät laituria noin metrin verran rantaan päin. Tässä kuvattu uiva laituri työnsi sen jatkona olevaa kiinteää levyjaloilla pohjassa seisovaa laituria niin, että sen rannan päädyssä olevat kivet nousivat ylös. Tästä huolimatta ponttoonilaituri ei kärsinyt minkäänlaisia vahinkoja. Laiturin päädyssä olevat ankkurointitolpat kyllä katkesivat ja liukumekanismin muoviprikkoja halkesi, mutta sekin on silti vielä täysin toimiva. Kysymykset ja keskusteluVastaan mielelläni laituria koskeviin asiallisiin kysymyksiin ja otan vastaan kommentteja ja kehitysehdotuksia. Varaan oikeuden valita kysymykset ja kommentit, jotka julkaisen näillä sivuilla.© 2011-2013 Pasi Nikulainen, osittainenkin kaupallinen käyttö ilman tekijän kirjallista lupaa kielletty. |
